Aamulehti otti perjantaisessa pääkirjoituksessaan kantaa julkisen sektorin tietotekniikkasotkuihin (AL 13.3.09). Erityisen ongelmallinen tilanne on terveydenhoidossa. Lehti viittaa tulevaisuusvaliokunnan selvitykseen, jonka mukaan erikoissairaanhoidon työtunneista 60 prosenttia kuluu tiedonhallintaan.
Lauantaina lehti jatkoi samasta teemasta uutisella, jossa aihetta lähestyttiin potilasturvallisuuden näkökulmasta. Uutisessa kerrottiin terveydenhuollossa olevan käytössä neljä tuhatta erilaista tietojärjestelmää (AL 14.3.09).
Aamulehti ei kerro meille, kuinka yksityisellä sektorilla terveydenhoidon tietojenhallinta on järjestetty, mutta ongelma liitetään vahvasti nimenomaan julkiseen sektoriin. Pääkirjoituksessa sanotaan:
Monet tietotekniikan alan ammattilaiset ovat aivan aiheellisesti ihmetelleet, eikö julkisella sektorilla ole mitään tajua tietojärjestelmien hyödyntämisestä.
Kun julkiselta sektorilta vaaditaan lisää tehokkuutta, vasemmistopopulistit väittävät sen tarkoittavan esimerkiksi terveyssektorilla jo valmiiksi ylityöllistettyjen työntekijöiden piiskaamista entistä tiukempaan työtahtiin alemmalla palkalla ja heikennetyillä etuuksilla. Ei se sitä tarkoita. Se tarkoittaa sitä, että työ järjestetään tehokkaasti, eikä työtunteja tuhlata turhaan paperinpyörittelyyn ja tietojärjestelmien kanssa tappelemiseen.
Terveydenhoito ei ole ainoa ala, jolla julkinen sektori on onnistunut sössimään. Sähköiseen tunnistamiseen liittyviin hankkeisiin on myös syydetty miljoonia, mutta käyttäjiä on kovin vähän. Kansalaiset käyttävät tunnistautumiseen sähköisen henkilökortin sijaan verkkopankkitunnuksiaan.
Lienee selvää, että tehostettavaa on ja paljon. Toinen asia sitten on, missä määrin julkinen sektori siihen kykenee. Tehottomuus ja byrokratia on valtion ja kuntien hallinnossa niin sisäänrakennettua, ettei siitä eroon pääseminen ole helppoa.
ruso 17.3.2009 klo 17:04:
Entisestä duunistani Helsingin Yliopistosta muistan ALMAksi ristityn intranetin. Fyrkkaa heitettiin täysin keinotekoiseen järjestelmään, joka ei ainakaan minun aikanani ottanut tuulta ollenkaan purjeisiin. Ajatus oli pitää julkinen ja organisaation sisäinen omina kokonaisuuksinaan, mutta kun yliopistolla lähtökohtaisesti kaikki on julkista eli tarve ei koskaan avautunut – puhumattakaan kömpelöstä toteutuksesta.
Niko Lipsanen 17.4.2009 klo 11:12:
Eräs kirjoittaja oli yrittänyt löytää lähdettä tuolle tiedolle, että “erikoissairaanhoidon työtunneista 60 prosenttia kuluu tiedonhallintaan”, mutta onnistunut heikosti. Tuosta tulevaisuusvaliokunnan selvityksessä sitä ei kuulemma ole. Samasta aiheesta löytyy kuitenkin useampia uutisia, ja mm. kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr) on siitä kirjoittanut.
Pidettäköön tämä hyvänä muistutuksena lähdekritiikin tarpeellisuudesta. En minäkään sitä selvitystä lukenut, vaan pohjasin kirjoituksen lehtijuttuun.
Sinänsä varmaan totta, että terveydenhuollossa tiedonhallintaan menee valtava määrä resursseja, mutta kuinka paljon, niin se on ilmeisesti jäänyt vielä näyttämättä.