Helsingissä oli eilen jonkinlainen yhdistetty taideperformanssi ja mielenosoitus, jossa vaadittiin Suomeen ilmastolakia. Minäkin olin paikalla.
Ilmastolaki on selitetty auki Oras Tynkkysen (vihr) nettisivuilla ja sieltä löytyy myös esitys lakitekstiksi. Lain tarkoituksena on velvoittaa Suomen valtio vähentämään kansallisia kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain viidellä prosentilla. Tämän vuoksi hallitus olisi velvollinen laatimaan esityksen hiilibudjetiksi ja esittämään keinot tämän budjetin toteuttamiseksi.
Tavoite on hyvä. Päästöjä on vähennettävä ja viisi prosenttia vuodessa lienee sellainen määrä, joka tasapainoilee siedettävästi ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta välttämättömän ja poliittisesti mahdollisen välillä.
Olen kuitenkin jonkin verran skeptinen sen suhteen, onko lain säätäminen toimiva keino tuon tavoitteen toteuttamiseksi. Lakiviidakkokin on niitä asioita, joka kaipaisi ennemmin karsimista ja suoraviivaistamista kuin yhtä täsmälakia lisää.
Mitkä olisivat tuon lain sanktiot? Tynkkynen kirjoittaa, että toteutumatta jääneet päästöt voitaisiin määrätä seuraavalla budjettikaudelle korotettuna kertoimella 1,3. Tätä ei kuitenkaan ole kirjattu lakiehdotukseen. Joka tapauksessa, edelleenkin tuosta puuttuu se, ketä sanktioidaan, jos niin ei tapahdu.
Laki, jossa valtio joutuu itse rankaisemaan itseään ja jossa valvonnankin suorittaa valtion virasto Tilastokeskus, kuulostaa varsin epäilyttävältä.
Myös 7 § on varsin mielenkiintoinen:
Vuosittaisen päästövähennysprosentin kiristämistä arvioidaan tarvittaessa hiilibudjettien yhteydessä uusimman tieteellisen tiedon nojalla.
Kuinka määritellään “uusin tieteellinen tieto”? Käytetäänkö sitä tutkimusta, joka päätöstä tehtäessä on viimeksi julkaistu tieteellisessä julkaisusarjassa? Mielenkiintoista myös, että lakiteksti mahdollistaa vain prosentin kiristämisen. Onko siinä otettu huomioon se mahdollisuus, että se viimeisin tutkimus olisi jonkin ilmastoskeptikon tekemä?
Joka tapauksessa laki vaikuttaa siltä, että tuskin siitä suurta haittaakaan olisi. Se on yksi täsmälaki lisää, mutta ehkä sen voi niiden kaikkien muiden seassa vielä hyväksyä. Ongelmana voi olla hiilivuoto niihin maihin, jotka eivät vastaavaa lakia laadi, mutta se on ongelma kaikissa muissakin yksipuolisissa toimenpiteissä. Huonompi vaihtoehto olisi jäädä odottamaan sitä, että asiassa saadaan aikaan maailmanlaajuinen konsensus.
Ilmastolaki jättää auki ne keinot, joilla päästövähennykset saavutettaisiin. Se on hyvä, sillä keinoihin tarvitaan joustavuutta. Ilmastokysymyksen kannalta tärkeintä on, että päästöt vähenevät, keinot voidaan hakea erikseen. Toisaalta se tarkoittaa myös sitä, ettei ilmastolain hyväksyminen vielä tarkoita, että päästöt oikeasti vähenisivät.
Otin oheisen kuvan Ihmistulva-tapahtumassa 5.9.2009 (kuvan lisenssi).
Asko 8.9.2009 klo 0:42:
Ilmastolain puolesta mieltään osoittavat ovat vähän sama asia, kuin Putin-nuoret.
On vaikeaa keksiä miksi kukaan haluaisi vilpittömästi tähän maahan vielä lisää sääntelyä ja lakeja. On myös vaikeaa ajatella kansanedustajaa, joka ei olisi mielenosoittajien puolella, ainakaan julkisuudessa. Miksi sitten tarvittiin tällainen tempaus, kun asiat hoituvat ilmankin?
Olen itse sitä mieltä, että hiilidioksidi ei ole sellainen ongelma, kuin yleisesti uskotaan. Sitä vastaan on kuitenkin laitettu niin paljon meidän rahoja, että tilanteesta ei enää voi perääntyä. Ja jos hiilidioksidi olisikin ongelma, niin viimeinen taho, joka voisi asiassa auttaa, on valtio.
Ihmiset ovat kiinnostuneita ympäristöstään, mutta valtio ei ole. Tästä esimerkkinä vaikka mikä tahansa julkinen tila versus yksityinen tila. Yksityiset ihmiset pyrkivät ratkaisemaan ongelmia, kun taas valtio pyrkii sääntelemään ja määräämään kunnes ihmiset kyllästyvät koko ongelmaan ongelman ympärille rakennetun massiivisen sääntely- ja pakotusorganisaation seurauksena.
Tästä syystä kannattaakin sisäistää yksi muistisääntö. Se mitä valtio sanoo tekevänsä, toteutuu aina päinvastaisena. On toki vaikeaa sanoa onko se tahatonta.
Niko Lipsanen 8.9.2009 klo 10:54:
Rinnastus Putin-nuoriin ei oikein avautunut. Selvennätkö?
Siitä olen jotakuinkin samaa mieltä, että lakeja ja sääntelyä pitäisi tässä maassa olla vähemmän eikä enemmän.
Ilmastolaki on kuitenkin suhteellisen vaaraton. Siihen vain kirjataan velvoite päästövähennyksiksi, ja päästöjä on joka tapauksessa vähennettävä. Keinot laki jättää auki.
Mutta vaarattomuudessaan laki saattaa olla myös melko tehoton. Etenkin tosiasiallisen sanktioiden puute saattaa tehdä laista kuolleen kirjaimen.
Hiilidioksidista en jaksa ryhtyä kinastelemaan. Jos joku ei enää tässä vaiheessa usko, että sillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksessa, niin en minä sitä tässä yhden blogikirjoituksen kommenteissa saa muuksi muutettua. Uhraan paukkuni mielummin johonkin muuhun.
Asko 8.9.2009 klo 13:55:
Putin-nuoriin rinnastus siksi, koska molemmissa tapauksessa mielenosoitus vaikutti niin räikeästi eduskunnan tilaamalta pr- tai mediatapahtumalta.
Miksi päästöjä pitää velvoittaa? Ilmastonmuutos ja sen syyt ovat kaikkea muuta kuin tieteellinen tosiasia. Se on poliittinen ja populistinen riippa tulevien hallitsijoiden nilkassa. Ne jotka uskovat siihen ovat jo nyt valmiita uhrauksiin, mutta ne jotka eivät niele ihan kaikkea auktoriteetin suoltamaa, eivät voi motivoitua. Hyvä niin.
Olet oikeassa, että laki saattaa olla tehoton. Laki on aina lähtökohtaisesti tehoton, sillä siinä käytetään hyödyksi pakkoa ja väkivaltaa vapaaehtoisuuden ja motivoinnin sijaan.
Niko Lipsanen 8.9.2009 klo 14:57:
Enpä usko eduskunnan tuota tilanneen. Ei ilmastolain takana ole Polttava kysymys -sivuston mukaan kuin 55 kansanedustajaa, jos listasta oikein laskin.
Miksi eduskunta ylipäänsä haluaisi tilata tuollaisen pr-media-tapahtuman?
Asko 8.9.2009 klo 20:43:
Takana on kiusallisia uutisia eduskunnan vaalirahoituksen sidoksista jne. Nyt sitten tekee hyvää ottaa vastaan äänekkäitä mielenosoittajia, jotka vaativat pitämään heistä entistäkin ‘parempaa’ huolta.
Olet oikeassa, ettei se varmasti mikään virallinen tilaus ollut, mutta mielenosoitusta puuhastelleet tahot taisivat kuitenkin olla aika pitkälti valtion tukemia.