Joukko perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaita julkisti muutama päivä sitten oman nuivan vaalimanifestinsa. Siinä vaaditaan merkittäviä tiukennuksia Suomen nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan.
Vaalimanifestin julkaisua on yleisesti kiitelty, koska se tarjoaa konkreettisia esityksiä, joista voidaan käydä keskustelua. Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki on jopa sitä mieltä, että paperissa ollaan vihreiden kanssa samoilla linjoilla vaatimuksissa puuttua kunniaväkivaltaan ja ehkäistä maahanmuuttajanaisten jäämistä kotioloihin – olkoonkin, että hänen mukaansa niiltä viedään pohja pois vaatimalla, että eri toimijoiden “resursseja ei pidä haaskata erilaisiin kulttuurisensitiivisyys- ja toiseudenkohtaamiskoulutuksiin”.
Sinnemäki on myös sitä mieltä, että manifestissa rakennetaan kahden kerroksen yhteiskuntaa, jossa maahanmuuttajista tehdään paarialuokkaa ehdollistamalla heidän oleskelu- ja muut oikeudet eri tavoin. Tämä hänen mukaansa lisää konflikteja, eikä ehkäise niitä.
Perusongelma tässä mielestäni on, että vaalimanifestin tekijät ja Sinnemäki lähestyvät asiaa eri näkökulmista. Molemmat saattavat sinänsä olla ihan oikeassa. Vaalimanifestissa pyritään karsimaan monia maahanmuuttajien saavutettuja etuja, ja voi olla, että se johtaisi katkeruuteen, ehkä konflikteihinkin. Vaalimanifestin tekijöiden näkökulma kuitenkin on, että konflikteja ehkäistään paremmin ehkäisemällä konflikteja aiheuttavien tahojen maahanmuuttoja. Siksi politiikan on oltava sellaista, että se ei houkuttele konfliktiherkkiä maahanmuuttajia Suomeen.
Manifestin kirjoittajat näyttävät ennakoineen Sinnemäen kaltaisen kritiikin, koska he ovat vastanneet siihen jo manifestin toisessa kappaleessa:
Tälle ”uuskriittiselle” liikehdinnälle on ominaista, että kritiikki kohdistuu yksinomaan kotoutukseen. Varsinkin siihen, että kotouttamiseen ei ole käytetty riittävästi rahaa. Maahanmuuton ongelmat, joiden olemassaoloa ei sentään enää kiistetä, nähdään haasteena, josta kyllä selvitään, kunhan vain resursseja lisätään.
Sen sijaan itse maahanmuutto, etenkin humanitaarinen maahanmuutto kolmannesta maailmasta, nähdään luonnonvoiman kaltaisena ilmiönä, jonka edessä nostetaan kädet pystyyn.
Manifestin kirjoittajat ovat oikeassa siinä, että ongelma ei ole kotouttaminen, vaan itse maahanmuutto. Kaikki maahanmuutto ei tietenkään ole ongelma, vaan lähinnä se osa, joka rasittaa suomalaista yhteiskuntaa antamatta juuri mitään vastineeksi.
Myös kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja Laura Räty on älähtänyt manifestista ja heiluttelee rasismikorttia. Hänen mielestään, toisin kuin manifestissa vaaditaan, maahanmuuttajien tulisi päästä kunnallisiin asuntojonoihin samoin edellytyksin kuin kantaväestönkin.
Myös Teemu Pyyluoma ruotii vaalimanifestia. Hänen merkintänsä on paikoin absurdi esimerkki siitä, kuinka vastaesimerkeiksi kaivetaan periaatteellisia ongelmia, joita käytännössä ei esiinny. Teemun maailmassa takajemeniläiset fatimat rakastuvat suomalaisiin jaskoihin ja tekevät yhdessä jälkikasvua. Silti Pyyluomalla on pointtinsa, ja se liittyy tähän samaiseen asuttamiskysymykseen.
Manifestissa sanotaan:
Ei ole mitään järkevää syytä asuttaa työttömiä maahanmuuttajia verovaroilla kaupunkeihin, joissa asumisen hinta on kaikkein korkein.
Pyyluoma vastaa:
Jos halutaan työllistyviä pakolaisia niin on nimenomaan järkevää asuttaa heitä kaupunkeihin joissa työllistymismahdollisuudet on huomattavasti paremmat.
Periaatteessa näin. Työllistyminen on hankalaa paikassa, jossa työpaikkoja ei ole. Pyyluoma ei kuitenkaan huomioi sitä, että myös hyvätasoinen asuminen on usein käytännössä työllistymisen este. Eivät maahanmuuttajat tyhmiä ole. Jos he asuvat asunnossa, johon heillä ei omilla työtuloillaan ikinä olisi varaa, miksi he menisivät töihin? Asumis- ja muiden tukien loppuminenhan tarkoittaisi heille elintason laskua.
Jos maahanmuuttajaperhe, jonka vanhemmat tai vanhempi ovat kouluttamattomia eivätkä erityisen kielitaitoisiakaan, asutetaan perheasuntoon pääkaupunkiseudulla, niin tilanne on käytännössä lähes aina tuo. Ei heidän kannata työllistyä. Siksi on työllistymisen kannalta aivan sama, vaikka he asuisivatkin jossakin susirajalla, jossa työllistymisen mahdollisuus on periaatteessakin heikko. Se ei auta, että periaatteessa olisi mahdollista työllistyä, jos niin ei käytännössä kuitenkaan tapahdu.
Periaatteena pitäisikin olla, ettei maahanmuuttajaa asuteta sellaiseen asuntoon, jota tällä ei olisi realistisesti olisi mahdollista maksaa myös omilla työtuloillaan, jos sattuisi työllistymään. Jos sellaista asuntoa ei satu löytymään halutulta paikkakunnalta, niin sitten on mentävä jonnekin muualle.
Ei tuon tietysti välttämättä tarvitsisi pelkästään maahanmuuttajia koskea. Jos ei haluta syrjiä, niin voisihan samaa kriteeriä soveltaa kotoperäisiinkin asunnontarvitsijoihin. Maahanmuuttajien osalta asia on kuitenkin kriittinen paitsi työllistymisnäkökulmasta, myös siksi, että hyvät asumisolot ovat yksi niistä houkuttimista, joiden vuoksi Suomi on kovin houkutteleva sellaisille maahanmuuttajille, joiden työllistymisennuste on kovin huono.
Maahanmuuttopolitiikkaa pitäisi muuttaa siten, että Suomeen kannattaa tulla töihin, mutta tänne ei olisi kannattavaa tulla, jos ei htöitä halua. Esimerkiksi etelänaapurimme Viro on onnistunut tässä suhteessa varsin hyvin. Keskeisin ongelma lieneekin se, kuinka sovittaa tämä yhteen niin sanotun hyvinvointivaltion kanssa. Mittavat sosiaaliset tulonsiirrot ja maahanmuutto kolmannesta maailmasta sopivat kovin huonosti yhteen.
ruso 30.7.2010 klo 8:54:
Tämän pointin olet tuonut esille eri tavoin näillä sivuilla useampaan otteeseen: antelias sosiaaliturva maahanmuutto-ongelmana.
Kuten toiseksi viimeisen kappaleen alussa tavallaan toteatkin, kyse kuitenkin ensisijaisesti hyvinvointiyhteiskunnan kannustavuutta koskevasta ongelmasta. Näin siksi, että järjestelmän tulee olla kannustava riippumatta maahanmuuttokysymyksestä. Tässä mielessä kyseessä ei siis ole maahanmuuttopoliittinen kysymys, vaikka sen sellaisena esität.
Niko Lipsanen 31.7.2010 klo 1:11:
On se myös maahanmuuttokysymys, sillä ilman laajamittaista maahanmuuttoa ongelmat eivät samalla tavalla kärjistyisi. Systeemi kestää kohtalaisen määrän työtätekemättömiä, mutta jos näiden määrä alkaa hallitsemattomasti paisua, se on ongelmissa. Siksi on olennaista, että systeemin ulkopuolelta ei kohdistu siihen ylimääräistä rasitetta.
Vaihtoehdot siis käytännössä ovat, että joko pelataan sosiaaliturvassa eri säännöin maahanmuuttajien ja kotoperäisten välillä tai tyrehdytetään ns. humanitaarinen maahanmuutto, tai sitten luovutaan sosiaalivaltiosta.
tpyyluoma 9.8.2010 klo 14:35:
Satuin blogilistan kautta, ja pitänee vastata vaikkakin myöhään.
Yleiskommenttina moittit minua paikoin ilmeisesti saivartelusta. Se on kuitenkin paikallaan koska lakia toteutetaan niin kuin se on kirjoitettu eli sen pitäisi olla sellainen että se toimii myös poikkeustapauksissa eikä vain keskimäärin. Tämän takia esimerkiksi ajatus että kategorisesti kielletään mikään hakuprosessin aikana syntynyt ihmissuhde oleskeluvan perusteeksi on toteuttamiskelvoton.
Ja jos tähän vastaus on että tietenkin poikkeuksia pitää olla joidenkin erityisen painavien syiden vuoksi, niin ollaan taas luotu yksi valitusprosessi jossa niiden syiden painavuutta punnitaan ja jonka kestoa voidaan sitten taivastella.
Ei minulla tietenkään ole yhtään mitä sitä vastaan että perusteettomasti oleskulupaa hakevat käännytetään suoraan rajalla. Suhtaudun vaan hyvin skeptisesti siihen että sitä voidaan tehdä käytännössä yhtään sen tehokkaammin kuin nytkään, ja salaliittoteoria että näin ei tehdä jostain epämääräisistä suvaitsevaisuussyistä ei ole minusta uskottava. Se valikoiva maahanmuutto törmää siihen että se valikointi on käytännössä hyvin vaikeaa toteuttaa.
“Pyyluoma ei kuitenkaan huomioi sitä, että myös hyvätasoinen asuminen on usein käytännössä työllistymisen este. Eivät maahanmuuttajat tyhmiä ole. Jos he asuvat asunnossa, johon heillä ei omilla työtuloillaan ikinä olisi varaa, miksi he menisivät töihin? Asumis- ja muiden tukien loppuminenhan tarkoittaisi heille elintason laskua.”
No joo, mielestäni olen kyllä marmattanut noista kannustinloukuista yleensä ihan riittävästi ja jotain taisi olla lainatussakin vuodatuksessa. Ongelma koskee ihan samoilla tavoin kantaväestöäkin kuten toteat.
Ratkaisuna tähän se että työttömät sijoitetaan sellaisiin paikkoihin missä asunnot maksaa vähän, eli missä työllistyminen on epätodennäköistä, on kuitenkin hassu. Viittaan taas niihin valintaongelmiin, jotain ennustetta saa vaikka koulutuksesta ja selvästi toivottomia tapauksia toki on, mutta käytännössä työllistyminen selviää tapauskohtaisesti kokeilemalla että saako töitä. Ja jotta tämä ei olisi liian helppoa, niin työllistyminen on kuitenkin vain rajallisesti hakijan ominaisuuksista kiinni, eli siihen vaikuttaa yleinen talous- ja työmarkkinatilanne. Se asuinpaikka vaikuttaa muuten myös jälkikasvun työllistymiseen.
Käytännössä tämä pitäisi asumistukienkin osalta tavalla tai toisella hoitaa niin että efektiivinen veroaste ei nouse kohtuuttomaksi, eli työllistyminen kannattaa aina. Tästä vallitsee herttainen yksimielisyys, siitä miten tämä tehdään kaikkea muuta.
Työllisyysasteen ja maahanmuutonkin kannalta tämä vaan olisi pakko jotenkin ratkaista: Jos kannustinloukkuja ei saada purettua niin työllisyysaste jää joka tapauksessa suoraan niiden takia heikoksi, ja välillisesti hitaamman talouskasvun takia. Mamuja tai ei, eli tuollaiseen tilanteeseen maahanmuuttajien ottaminen vain pahentaa ongelmaa. Jos kannustinloukut taas saadan purettua niin mamutkin kyllä työllistyvät.
Tästä tuli vähän turhan pitkä vuodatus, pahoittelen.
Niko Lipsanen 10.8.2010 klo 10:54:
tpyyluoma:
Ei se ole mitenkään toteuttamiskelvoton. Jos Jaska ja Fatima rakastuvat, ja Fatima ei saa oleskelulupaa, niin sitten Jaska voi muuttaa Fatiman kanssa sinne Taka-Jemeniin. Tai jos eivät halua sinne muuttaa, niin etsivät sitten sellaisen maan, joka suostuu heidät molemmat ottamaan vastaan. Jaska on vapaa lähtemään rakkautensa perässä.
Asumisjutuista:
Eli tuet jatkuisivat, vaikka työllistyisikin? Mitä järkeä meidän on haalia tänne maahanmuuttajia, jotka eivät edes työllistyessään maksamaan edes omaa asumistaan? Ja nuo suhteettomat asuntoedut ovat muiden sosiaalisten tukimuotojen ohella tosiasiallinen syy, miksi tuota porukkaa hakeutuu Suomeen (vai miksi Viroon ei tulvi turvapaikanhakijoita?).
Kokonaistaloudellisempaa on asuttaa nuo työllistymättömät maahanmuuttajaperheet jonnekin syrjäseudulle. Kokonaistaloudellisuus tulee nimenomaan siitä, että sillä tavalla tehdään Suomesta vähemmän houkutteleva uusille vastaaville tapauksille tulla maahan. Kotoperäisten tapausten kanssa ei ole tätä ongelmaa.
Jos kannustinloukkujen purkaminen edellyttää erilaisten tukien syytämistä, niin se vain lisää ongelmaa houkuttelemalla entistä enemmän maahanmuuttajia maahan niiden tulonsiirtojen ja muiden etujen perässä.
Ongelma taitaa olla siinä, että et näe arvioissasi maahanmuuttoa muuttujana, vaan jonkinlaisena kiinteänä vakiona, joka ei riipu siitä, millaista sosiaalipolitiikkaa Suomessa maahanmuuttajien osalta harrastetaan.
tpyyluoma 10.8.2010 klo 19:09:
Se että ruvetaan puuttumaan ihmisten parisuhteisiin ylittää mitkä tahansa länsimaisen valtiovallan rajat. Ehkä jossain kehitysmaassa on mahdollista ettei voimassaoleva avioliitto oikeuttaa oleskelulupaan.
“Eli tuet jatkuisivat, vaikka työllistyisikin? Mitä järkeä meidän on haalia tänne maahanmuuttajia, jotka eivät edes työllistyessään maksamaan edes omaa asumistaan?”
Jos puhutaan tuetusta asumisesta niin tämä koskee turvapaikkastatuksella asuvia. Käsittääkseni Suomessa ei makseta asumistukia kelle tahansa lentokentällä laskeutuneelle. Yritätkö sinä nyt ihan vakavissaan väittää että ero asumistuissa jonkun peräkylän ja kaupungin välillä on suurempi kuin yksilön työllistyminen yhteiskunnalle tuottama nettohyöty? Tuet voi laskea ajan kanssa, nyt ongelma on että ne tippuu kerralla.
Tietenkin jos on sitä mieltä että Suomen ei pitäisi ottaa vastaan pakolaisia, ja jos tarkoitus on ylipäänsä tehdä Suomesta vähemmän houkuttelevaa niin siihen löytyy taloudellisesti paljon vähemmänkin vahingollisia keinoja kuin pakolaisten asuttaminen jonnekin korpeen ja inhimillisempiä kuin erillaiset sadistiset ehdotukset. Ensimmäisenä se että ei päästetä turvapaikanhakijoita maahan, pakolaisten määrä riippuu ihan siitä kuinka paljon me haluamme heitä ottaa eikä sitä tarvitse säätää mitenkään epäsuorasti. Jos ei saa kannatusta haluammalleen pienemmälle määrällä niin on epärehellistä yrittää toteuttaa tätä jonkun muun mekanismin kautta.
Minä lähdin kuitenkin siitä että idea on tehdä maahanmuutosta toimivampaa, ei vastenmielisempää.
Niko Lipsanen 11.8.2010 klo 1:17:
Eihän tuossa kenenkään parisuhteisiin puututtaisi. Jaska ja Fatima saisivat jatkaa suhdettaan, mutta jossakin muualla.
Olennaisempaa kuitenkin on, että tehdään Suomesta vähemmän houkutteleva maa niiden kannalta, joiden saapuminen tänne ei ole toivottavaa.
Turvapaikka myönnetään vain pienelle murto-osalle turvapaikanhakijoista, mutta varsin suuri määrä saa silti jäädä maahan muilla verukkeilla. Nämä henkilöt eivät ole pakolaisia. Tietyistä ongelmamaista tulijoille tuollainen oleskelulupa on lähestulkoon automaatti, kunhan ihmissalakuljettajat ovat ensin saaneet toimitettua heidät rajalle asti.
Tästä aiheesta on tässä blogissa ollut juttua aikaisemminkin:
http://lr.domnik.net/2010/02/pakolaiset-turvapaikanhakijat/
En ymmärrä, mistä keksit joitakin sadistisia ehdotuksia. Ei minusta ole lainkaan kohtuutonta vaatia, että ammatti-, kieli- ja usein lukutaidottomia ihmisiä suurien perheiden kanssa ei sijoiteta valtakunnan kalliimmille paikkakunnille. Sellainen on pelkkää rahojen haaskausta, ja houkuttelee vastaava porukkaa tänne enemmän.
Se, kuinka paljon ja minkälaista porukkaa tänne hakeutuu, riippuu siitä, minkälaisia etuja on tarjolla. Viroon ei tule turvapaikanhakijoita kuin vahingossa, vaikka se on tuossa ihan vieressä. Kyllä sieltäkin silti turvapaikan saa, jos on siihen oikeutettu. Suomi voisi ottaa mallia.
tpyyluoma 11.8.2010 klo 10:45:
“Eihän tuossa kenenkään parisuhteisiin puututtaisi. Jaska ja Fatima saisivat jatkaa suhdettaan, mutta jossakin muualla.”
Perusteella että jos ei tykkää voi muuttaa muualle voi perustella ihan mitä tahansa rajoitusta.
“Turvapaikka myönnetään vain pienelle murto-osalle turvapaikanhakijoista, mutta varsin suuri määrä saa silti jäädä maahan muilla verukkeilla. Nämä henkilöt eivät ole pakolaisia. Tietyistä ongelmamaista tulijoille tuollainen oleskelulupa on lähestulkoon automaatti, kunhan ihmissalakuljettajat ovat ensin saaneet toimitettua heidät rajalle asti.”
Ja jos tätä haluaa muuttaa niin ei myönnetä niitä oleskelulupia.
“Se, kuinka paljon ja minkälaista porukkaa tänne hakeutuu, riippuu siitä, minkälaisia etuja on tarjolla. Viroon ei tule turvapaikanhakijoita kuin vahingossa, vaikka se on tuossa ihan vieressä.”
Jotta asumistuesta tämä johtuu… Ensimmäisestä dokumentista googlessa aiheesta Viron pakolaispolitiikka, en nyt ota muuten siihen paikoin hyvin teoreettiseen dokkariin kantaa mutta tässä ollaan ilmeisesti ihan faktapohjalla:
“The report describes that Asylum Seekers are required to stay in the Illuka Reception Centre in East Virumaa during the asylum proceedings unless a written permission to of the Citizenship and Migration Board is issued. The centre is said to be 220km from Tallinn and 50km from the nearest town Johvi. The report and the action plan name the ill-location of the reception centre on several occasions as unfortunate for the allocation of basic services, such as education, as well as possibilities to enter the employment market, or simply to take care of administrational obligations in Tallinn. Hence the call for a re-location of the reception center…
“Of course, the re-location is necessary against the background technical and logistical inconveniences. However, when integration of Asylum Seekers and Refugees into the Estonian Society is a serious objective, the re-location will have to take place for other, further reaching reasons.
“…If there is no receiving society around, as it seems to be the case according to the descriptions in the Integration Plan, integration into the receiving society is a fairly theoretical exercise. The situation of the Reception Center makes any form of inclusion technically impossible.”
http://www.jti.ee/sisu/43_172DOC.doc
Se että tehdään esimerkiksi noin, ja seuraavaksi syyllistetään että pakolaiset eivät integroidu, on sadismia. Jos ei halua ottaa pakolaisia niin ei ota, tuollainen on täysin tarpeetonta ihmisten kiusaamista.
Niko Lipsanen 11.8.2010 klo 11:32:
Eipä tuo Illuka nyt niin pahalta paikalta näytä. Jos joukossa on oikeitakin pakolaisia, joilla on taustallaan traumaattisia kokemuksia, niin maaseudun rauha saattaa olla paljon parempikin ympäristö kuin kaupungin hälinä.
Onhan Suomessakin vastaanottokeskuksia syrjäseuduilla, eikä se mikään ihmisoikeusongelma ole. Se, että heiluttelet jotakin epämääräistä sadismikorttia, antaa lähinnä kuvan, että oikeat argumentit ovat käymässä vähiin.
Tästä olen samaa mieltä. Turvapaikka toki pitää myöntää, jos hakija on siihen oikeutettu. Järjestelmän massiivinen hyväksikäyttö kuitenkin aiheuttaa sen, että aidosti hädänalaisten pakolaisten asema on vaikeampi. Juuri siksi tuo hyväksikäyttö olisi ensiarvoisen tärkeä karsia pois.
tpyyluoma 11.8.2010 klo 16:12:
Pointti ei ole se onko ko. paikka sinänsä viihtyisä vaan eristäminen muusta yhteiskunnasta, ja siitä seuraava tuhoisa vaikutus integraatioon. Mun puolesta sitä voi kutsua vaikka ihmisten mielivaltaiseksi vaivaamiseksi eikä sadismiksi, sitä asiaa että tuo on tehoton ja typerä tapa rajoittaa maahanmuuttoa se ei muuta mihinkään. Ja se on sitä riippumatta siitä tuleeko maahanmuuttoa rajoitta vai ei, hyvilläkään tavoitteilla ei voi perustella huonoja keinoja.
Niko Lipsanen 11.8.2010 klo 17:23:
Se on oikein hyvä traumaattisia kokemuksia kärsineelle pakolaiselle rauhoittua ensin maaseutuympäristössä odottamassa hakemuksensa käsittelyä. Sitten kun on saanut turvapaikan, niin voi asettua asettumaan jonnekin, missä on muutakin yhteiskuntaa enemmän ympärillä. Sekin voi tietysti olla maaseutua tai jokin pikkupaikkakunta, jos esim. suuren perhekoon takia kaupunkiin asuttaminen tulisi liian kalliiksi.
Pitäisikö Suomenkin syrjäseutujen vastaanottokeskukset tyhjentää? Onko Punavuoressa majaileminen jokin ihmisoikeus?
tpyyluoma 11.8.2010 klo 19:11:
Jos kyse on väliaikaisesta asumisesta ja ko. hakijan ei ole edes tarkoitus työllistyä tai muuten integroitua on toki sama missä päin Suomea on. Jos henkilö saa oleskeluluvan niin on toki toivottavaa että tekee töitä, ja silloin taas pitäisi olla jossain sellaisessa paikassa mistä saa töitä. Joku Kerava tai Tampereen lähiö toimii ihan hyvin.
Tuollainen valikointi edellyttäisi että tunnistetaan ne jotka on visitiillä erotuksena niistä jotka jäänevät maahan. En oikein usko että tuokaan käytännössä onnistuu, kun tuo on se mitä niissä pitkissä prosesseissa selvitetään. Se onnistuisi jos olisi kristallipallo ja hakijat eivät ihan inhimillisesti reagoisi pääsykriteereihin teeskentelemällä täyttävänsä ne, jos oleskeluluvan ehdoksi laitetaan esimerkiksi työpaikka niin näppärä ravintolayrittäjä myy tekaistuja työpaikkoja.
Maahanmuuttopolitiikka ylipäänsä on vaikeaa, on se sitten kireää tai löysää.
Terni 28.9.2011 klo 22:11:
“Jos kyse on väliaikaisesta asumisesta ja ko. hakijan ei ole edes tarkoitus työllistyä tai muuten integroitua on toki sama missä päin Suomea on. Jos henkilö saa oleskeluluvan niin on toki toivottavaa että tekee töitä, ja silloin taas pitäisi olla jossain sellaisessa paikassa mistä saa töitä. Joku Kerava tai Tampereen lähiö toimii ihan hyvin.
Tuollainen valikointi edellyttäisi että tunnistetaan ne jotka on visitiillä erotuksena niistä jotka jäänevät maahan. En oikein usko että tuokaan käytännössä onnistuu, kun tuo on se mitä niissä pitkissä prosesseissa selvitetään.”
– Miksi sitten yllättävän moni, ex-ministeri Sinnemäkeä myöten, ovat sitä mieltä että Helsingistä vuokrattu hotelli on paras vaihtoehto? Kerrosvuokran hinnalla saisi Kajaanista tai jostain kokonaisen aravatalon, homeettoman vallan.
– Syrjässä ei ehkä työllisty eksoottisiin ravintoloihin, mutta eipä siellä ole niin paljoa mahdollisuuksia ajautua ongelmiin, kuten pimeiden taksien kuljettajiksi tai vastaaviksi. Maatalouslomittajiksi puolestaan pääsee aina ja paljon näissä töissä onkin, ihan vaan tiedoksi kaupunkitaustaisille…
– Siinä ajassa kun hakemusten käsittely kestää, luulisi näkyvän opetteleeko maahanpyrkijä kieltä ja kulttuuria, vai vaatiiko vain itselleen.
– Kerava alkaa olla kallis paikka autottomalle, Helsingissä työskentelevälle siivoojalle/vast. joten kyllä jotain Kajaania, Kemijärveä, Kuusankoskea tai vastaavaa kannattaisi tähyillä.
Taivalkoski oli 90-luvulla työttömyyden mannekiinikunta, mutta muutama vuosi sitten siellä oli työvoimapula metallialan osaajista, eli syrjälöitä ei voi millään perusteilla automaattisesti tuomita huonoiksi sijoituskohteiksi.
Vuonna 2011 on sanottu työn keskittyvän etelään ja pohjoiseen, koska pohjoisessa on matkailu, marjastus/sienestys ja nykyisin ennenkaikkea kaivostoiminta. Sulaa hulluutta hyljeksiä afrikkalaisia “kännykkäteollisuuspaikkakunnille”, kun saattaa löytyä taustaa maataloudesta tai mineraalitaloudesta. Suorastaan humansimin kaapuun piilotettua imperialismia, tekopyhää pakkoauttamisen halua kuin suoraan Stephen Kingin romaanista!
– Pohjoinen on nimenomaan valittanut työvoimapulaa, joten pohoiseen sijoittamalla kyettäisiin karsimaan jyvät akanoista. Työhaluiset tukielätin uraa haaveilevista.
Sellainenkin ulottuvuus tuossa on, että johonkin kaivannaisalalle kouluttautunut ja suomessa työskennellyt kykenee työllistämään itsensä kotimaassaankin, melkein kaikkialla kun kaivoksia löytyy. Suomessa toiminut pääsisi vaan suoraan vihreämmälle oksalle, kun osaisi viedä mennessään tehokkaita työtapoja ja ympäristöasenteita.