Lipsanen & Ruso

Kuntien määrä: vähemmän vai lisää?

Kokoomus ja keskusta kiistelevät kuntien määrästä ja keinoista halutun määrän saavuttamiseen (ks. esim. Kaleva 27.3.11). Kokoomuksessa kuntien määrää haluttaisiin leikata rajusti, mistä keskustalaiset eivät erityisemmin innostu.

Kuntien määrän lisäämistä kukaan ei ole tainnut pitkään aikaan ehdottaa. Minä teen sen nyt tässä.

Kokoomus on oikeassa siinä, etteivät nykyiset kunnat ole tarpeeksi suuria selvitäkseen tehtävistään. Ongelmaa voi kuitenkin lähestyä myös toista kautta: karsitaan tehtäviä.

Keskusta on kaipaillut maakunnille nykyistä suurempaa roolia. Se onnistuisi kätevästi siirtämällä kuntien nykyiset tehtävät maakunnille. Samalla luovuttaisiin kunnallisverosta korvaamalla se maakuntaverolla. Pääkaupunkiseudusta olisi tässä yhteydessä syytä tehdä oma maakuntiin rinnastuva metropolialueensa. Näin saataisiin nykyisten 336 kunnan tilalle 20 kuntien nykyisiä tehtäviä hoitavaa yksikköä. Olisivat ainakin riittävän kokoisia.

Kunnatkaan eivät jäisi täysin tarpeettomiksi. Ne voisivat hoitaa samantapaisia tehtäviä kuin joissakin suurissa liitoskunnissa nykyisinkin toimivat aluelautakunnat. Ne toisivat kunkin kunnan asioita maakuntavaltuustoon, joka myös pyytäisi niiltä lausunnot, kun jokin kyseiseen kuntaan liittyvä hanke olisi suunnitteilla. Virkamiehiä kunnat eivät juuri tarvitsisi. Ehkä yksi kunnansihteeri voisi olla hoitamassa juoksevia asioita. Muutoin kunnat toimisivat luottamushenkilöpohjalta.

Oman budjettinsa kunnat voisivat järjestää niin, että kukin kunta voisi määritellä maakuntaveron lisäksi kannettavan lisä-äyrin, joka varmaankin olisi tasoa puolikas tai neljännes. Tällä kunnat voisivat rahoittaa joitakin tarpeellisiksi katsomiaan paikallisia projekteja.

Kuntien määrä voisi tässä yhteydessä huomattavastikin kasvaa. Etenkin pääkaupunkiseutu pitäisi pilkkoa lukuisiksi pieniksi kunniksi niin, että kukin kaupunginosa olisi omansa.

Kuntaliitosten yhteydessä kadonneet kunnat voisi palauttaa ja kokonaan uusiakin luoda. Monille vanha kotikunta on ollut merkittävä osa identiteettiä, eikä sitä pidä aliarvioida. Esimerkiksi kun kymmenisen vuotta sitten matkailin Korsikalla, oli suorastaan vaikea löytää niin pientä kylää, ettei se olisi ollut oma kuntansa. Korsika tosin on ääriesimerkki Ranskassakin, jossa on paljon pieniä kuntia juuri siksi, että kuntien tehtäväkenttä on siellä varsin suppea.

Esittämäni malli vähentäisi myös byrokratiaa. Parikymmentä maakuntaa saisi varmasti hoidettua tehtävät vähemmällä virkamiesmäärällä kuin kolmesataa kuntaa. Toisaalta luottamushenkilöitä olisi enemmän, kun kuntien määrä lisääntyisi. En pidä tätä lainkaan huonona asiana. Kansanvaltaisuus lisääntyisi, kun entistä suurempi joukko kansalaisia olisi siinä tavalla tai toisella osallisena.

Keskustelu

Yhteensä 5 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Kuntien määrä: vähemmän vai lisää?”

  1. ruso 30.3.2011 klo 11:34:

    Idea hyvä kuntaidentiteetin kannalta, jota moni vaalii. Vahva paikallisidentiteetti vahvistaa kuntien elinvoimaa. Simppelimmin: yhteishenki on poikaa. On koko joukko maita, joissa kuntia on kuin sieniä sateella, mutta vähäisin, lähinnä symbolisin, tehtävin. Järjestetään kirpputoreja, pormestari tulee käymään iloisissa perhetapahtumissa vähän samaan tapaan kuin papit meillä. Siis: olen samaa mieltä. Kuntien karsimisen lisäksi myös tehtävien karsiminen maakuntatason hyväksi on relevantti vaihtoehto.

  2. Niko Lipsanen 30.3.2011 klo 12:43:

    Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk) ehdottaa, että siirretään tehtäviä kunnilta maakunnille (US 30.3.11). Tämä on ilmeisesti jotakuinkin sama kuin se, mitä Ruso edellisessä kommentissa pitää relevanttina vaihtoehtona.

    Itse en tuollaisesta mallista innostu. Jos vain osa tehtävistä siirretään, luodaan kuntabyrokratian rinnalle maakuntabyrokratia. Kunnat pysyvät lähes entisellään, mutta maakuntien hallinto paisuu. Ei hyvä. Pitäydyn kannassani, että kuntien nykyiset tehtävät olisi siirrettävä kokonaisuudessaan maakunnille.

  3. ruso 30.3.2011 klo 13:39:

    Lähinnä yritin osoittaa kannatusta juuri sinun ajatuksellesi.

  4. Niko Lipsanen 30.3.2011 klo 15:24:

    Joo, huomasin sen. Kiva olla vaihteeksi samaa mieltä. Tuo toinen vaihtoehto, mitä Kiviniemikin esitti, ei kuitenkaan ollut mielestäni kovin houkutteleva.

  5. perttuk 1.4.2011 klo 20:59:

    Mielenkiintoinen ajatus, jossa on paljon hyvää. Vaarana tietysti vaanii, että demokratian läheisyysperiaate kärsii. On helppo kuvitella, että maakuntavaltuustot keskittäisivät resursseja ja palveluja liiaksikin asti pois periferiasta, resurssit kun lienevät tulevaisuudessa yhä tiukemmassa.

    Mielestäni Timo Soinin eilisessä kommentissa oli totuuden siemen, hän sanoi että on myös sellaisia pieniä kuntia, jotka hoitavat asiansa hyvin. Ei se pieni koko automaattisesti estä tehtävien hoitamista.

    Olen kuitenkin täysin avoin sille, että ehdottamaasi mallia kokeiltaisiin jossain maakunnassa. Kokeilun jälkeen sitten kansanäänestys siitä, miten jatketaan.