Lipsanen & Ruso

Suomea ei valittu turvaneuvoston jäseneksi: surkuttelu turhaa

Suomi pyrki kolmatta kertaa YK:n turvaneuvoston jäseneksi. Venäjä (Neuvostoliiton seuraajana), Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, USA ja Kiina vaikuttavat turvaneuvoston pysyvinä jäseninä, loput 10 valitaan kahden vuoden kausiksi. Suomi on ollut jäsenenä vuosina 1969–1970 ja 1989–1990.

Viime viikon tuomio oli tyly. Australia valittiin ensimmäisellä kierroksella ja piskuinen Luxembourg voitti Suomen toisella kierroksella selvin luvuin 131-62. Kysymyksille ei jäänyt sijaa. Syiden spekulointi on kuitenkin jokseenkin turhaa: Luxembourg voitti, koska sai enemmän ääniä. Näin sanotaan säännöissä.

Suomessa alkoi itseruoskinta ja jälkipyykin selvittely. Tarinan iso kaari on päässyt samalla unohtumaan.

Suomi jätti maailmanjärjestön jäsenhakemuksen 1947. Jäseneksi Suomi hyväksyttiin kuitenkin vasta 1955. Neuvostoliitto haroi vastaan. Liittymisen jälkeen ensimmäistä Suomen YK-suurlähettilästä ohjeistettiin pysyttelemään ”taka-alalla”. Ensimmäisinä vuosina Suomi pidättäytyi usein yleiskokousten äänestyksistä. Tarjotusta turvallisuusneuvoston jäsenyydestäkin kieltäydyttiin. Myöhemmin ensimmäistä jäsenyyttä turvallisuusneuvostossa perusteltiin kutakuinkin niin, ettei siitä haittaakaan olisi.

Pysyttiin systemaattisesti erillään suurempien eturistiriidoista.

Uudella vuosituhannella tilanne on toinen. Turvaneuvoston jäsenyyttä kampanjoitiin rinta rottingilla. Ennen pyydeltiin anteeksi, enää ei tarvitse. Tarina on hieno ja surkuttelu on näin ollen turhaa.

Kommentointitoiminto on pois käytöstä.