Liberaalissa yhteiskunnassa se, että julkinen valta puuttuu ihmisten pukeutumiseen, on yleensä vähintäänkin epäilyttävää. Niin myös joidenkin Ranskan kaupunkien burkinikieltojen tapauksessa. Naamioitumiskielto saattaa joissakin tilanteissa olla perusteltu (ainakin kasvojen piilottamista voi pitää vähintään epäkohteliaana muita julkisen tilan käyttäjiä kohtaan), mutta tästä ei burkinikielloissa ole kyse.
Toisaalta on otettava huomioon uimarannan omistajan oikeus määrätä pukukoodista. Monet ravintolat rajoittavat asiakkaiden sisäänpääsyä näiden pukeutumisen perusteella, eikä tätä pidetä ongelmallisena. Uimaranta ei periaatteessa eroa tässä asiassa ravintoloista. Käytännössä yksi erottava tekijä kuitenkin on: kovin usein uimarannan omistaja ja operoija on kaupunki; ja usein kaupungin kaikki uimarannat ovat kunnallisia. Julkinen monopoli käyttää tällöin pukukoodia rajatessaan julkista valtaa.
Parempi olisikin, jos uimarannat olisivat yksityisessä omistuksessa tai ainakin niiden operointi olisi yksityisten toimijoiden hallussa. Tällöin jokainen ranta voisi – ravintoloiden tapaan – päättää omasta pukukoodistaan. Asiakkaat voisivat mieltymystensä mukaan valita joko burkinittoman rannan tai sellaisen, jossa ne hyväksytään.
Jos hienossa ravintolassa muut ovat tummissa puvuissa ja yksi tulee paikalle risaisissa farkuissa ja virttyneessä t-paidassa, niin moni kokee sen häiritsevänä. Samalla tavalla monet voivat kokea bikiniväen seassa makoilevan burkininaisen kiusallisena tai häiritsevänä. Asiaan puuttumisen ei kuitenkaan pitäisi millään lailla kuulua julkisen vallankäytön toimenkuvaan.
Kommentointitoiminto on pois käytöstä.