Lipsanen & Ruso

Kampin kappeli

Riian lentokentän kappeli
Kappeli Riian lentokentällä / Niko Lipsanen 3.6.2009

Helsingin seurakuntayhtymä haluaisi rakentaa kappelin Narinkka-aukion reunalle Kampin kauppakeskuksen viereen. Työnimenä rakennuksella on Simonkappeli.

Vapaa-ajattelijat vastustavat hanketta, mikä ei varmaankaan yllätä ketään. Heille kelpaisi tunnustukseton hiljentymishuone, tosin siinäkin heitä epäilyttää rakennuksen suunniteltu paikka.

Helsingin Vapaa-ajattelijat ry:n puheenjohtaja Jussi K. Niemelä on sitä mieltä, että “[m]allia hiljentymishuoneelle voisi ottaa kansainvälisistä lentokentistä”. Mikäpä ettei. Ei tarvitse edes mennä sen kauemmaksi kuin Riikaan, että löytää hyvän esimerkin.

Riian kansainväliselle lentokentälle valmistui vuonna 2007 kappeli, joka karussa yksinkertaisuudessaan on varsin vaikuttava ja kaunis. Se on ekumeeninen, mutta selvästi kristillinen tila.

Simonkappelikin voisi hyvin olla ekumeeninen, jos Helsingin muutkin kristilliset seurakunnat haluavat tulla hankkeeseen mukaan. Mikään välttämättömyys se ei kuitenkaan ole. Useimmille kristityille ei ole mikään ongelma käydä rukoilemassa ja hiljentymässä myös toisten kirkkokuntien kirkoissa ja kappeleissa. Yhdistäviä tekijöitä on kuitenkin niin paljon enemmän kuin erottavia.

Muiden uskontokuntien jäseniä on Helsingissäkin edelleen melko vähän, eivätkä he ole kappelihanketta kritisoineet. Ongelma se tuntuu vain olevan pienelle joukolle ateisteja.

Ateistikin voi mennä kappeliin hiljentymään, jos sitä kaipaa. Jos hän ei usko kristinuskon sanomaa, niin eikö hänelle pitäisi olla yhdentekevää se, onko tilassa kristillinen alttari vaiko ei?

Jos ei usko kummituksiin, voi rauhassa mennä taloon, jossa sanotaan kummittelevan. Eikö ateisti voi suhtautua samalla tavalla uskontoon? Käyn minäkin joskus Siwassa, vaikken kannatakaan vasemmistoliittoa.

Vapaa-ajattelijoita häiritsee myös se, että kaupunki tarjoaisi kappelille tontin ilman vuokraa. Kaupunki tarjoaa tiloja myös monelle muulle taholle joko alihintaan tai kokonaan ilmaiseksi. Nämä tahot saattavat olla jäsenmäärältään varsin vähäisiä. Suhteessa siihen, kuinka paljon seurakunnissa on jäseniä, kaupungin osuus ei ole lainkaan kohtuuton.

Voidaan tietysti kyseenalaistaa, pitääkö kaupungin ylipäänsä tarjota tiloja ilmaiseksi tai alle markkinahinnan millekään taholle. Se on kuitenkin jo eri keskustelu, jota voidaan käydä vaikkapa aiheeseen lähemmin liittyvän merkintäni kommenttiosastolla.

Keskustelu

Yhteensä 9 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Kampin kappeli”

  1. Lassi 14.8.2009 klo 17:08:

    Kukas ne maksaa sitten ne ulosheittokustannukset? Tarkoitan sitä, kun tällaiset kohteethan ovat sitten tietysti haluttuja vähempiosaisen kansanosan keskuudessa. Nuoriso ja puistoväki löytävät kappelista itselleen huilipaikan, mutta kirkko haluaa arvatenkin heittää heidät pois seurakunnastaan. Ulos kylmyyteen. Kappelihan on tarkoitettu vain sellaisille paremmille ihmisille.

  2. MattiJ 14.8.2009 klo 20:40:

    Lassille: ovathan kirkkojenkin ovet yleensä auki, eikä niissä silti ole kauheaa ongelmaa huonommista ihmisistä.

    Itse olen tietysti sitä mieltä, ettei kaupungin tai valtion kuulu tukea yhden tai toisen uskonnon harjoittamista. Paitsi jos on yleisempiä kulttuurihistoriallisia perusteita pitää jokin pytinki kunnossa.

  3. Faktio 15.8.2009 klo 0:07:

    Vapaa-ajattelijat ovat alunperin äärikommareiden peitejärjestö, samalla tavalla kuin rauhanpuolustajat.

    Nythän samat tyypit pitävät valtaa mm. vapaa-ajattelijat, humanistiliitossa, skepsis, darwin-yhdistys yms. joille on päällekkäinen jäsenkunta. Näin niille kaikille voidaan hakea jokaiselle omat valtiontuet. Humanstiliitto saa 100 hengen jäsenistölle yli 10.000 euron tuet.

    Europarlamentaarikko kirjoitti osuvan kommentin tuosta Vapaasta ajattelusta
    http://www.ristinvoitto.fi/sisalto/kolumnit/vapaata_ajattelua__8709/?session=41586977

  4. antti 15.8.2009 klo 10:14:

    Haluaisitko, Faktio, täsmentää, mikä Essayahin kirjoituksessa on erityisen osuvaa?

  5. Lassi 15.8.2009 klo 10:42:

    MattiJ:lle: Minun oma kokemukseni on sellainen, että kirkon ovat ovat useimmiten kiinni. Ja jos ovet ovat auki, siellä on silloin työntekijä tai ainakin joku talkooaktiivi paikalla.

  6. Niko Lipsanen 15.8.2009 klo 13:53:

    Vähempiosaiset ja nuoret ovat kirkkoihin tervetulleita. Olikohan se Joensuussa, missä pitävät nuorten hengailuaikoihin kirkkoa erityisesti auki juuri heitä varten.

    Henkilöstökustannuksia tietysti tulee. Seurakuntayhtymän sivuilta löytyi tällaisia suunnitelmia:

    Toimintakustannuksiksi on arvioitu 450.000 euroa vuodessa, jotka koostuvat suurelta osin henkilöstökustannuksista. Kohteessa, joka on auki kello 7 – 21 joka viikonpäivä on arvioitu toimivan kolme pappia kolme tiedottajaa sekä kolme vahtimestaria. Lisäksi studiotyöhön tarvitaan toimittaja ja studioisäntä.

    Kustannukset on samaisen asiakirjan mukaan tarkoitus jakaa Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymien kesken.

    MattiJ kirjoitti:

    Itse olen tietysti sitä mieltä, ettei kaupungin tai valtion kuulu tukea yhden tai toisen uskonnon harjoittamista. Paitsi jos on yleisempiä kulttuurihistoriallisia perusteita pitää jokin pytinki kunnossa.

    Ovatko uskonnot erityistapaus? Voivatko valtio ja kunnat tukea silti esimerkiksi järjestötoimintaa? Jos voivat, mikä on olennainen erottava tekijä?

    Entä ne kulttuurihistorialliset syyt, liittyvätkö ne vain pytinkeihin? Eikö se, mitä niissä pytingeissä tehdään, ole kulttuurihistoriallisesti olennaista?

  7. Faktio 15.8.2009 klo 20:46:

    antti, tunnistit varmaan sen mistä lahkosta oli kyse vaikka sitä ei ollut siinä nimellä mainittu?

  8. Niko Lipsanen 7.8.2012 klo 13:50:

    Valokuvia Kampin kappelista.

  9. Paluuviite: Aiheita (9.3.2010 6:21)

Kirjoita kommentti

 

TWITTER @nlipsane

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO