Lipsanen & Ruso

Kysymys keskustakirjaston kannattajille

Helsingin keskustakirjastohanke tuntuu etenevän kovaa vauhtia, vaikkei rahoituksestakaan ole vielä tietoa. Olen eri yhteyksissä, muun muassa aiemmin tässä blogissa, kysellyt, mihin sitä ylipäänsä tarvitaan. Mitä etua nykymaailmassa saadaan sillä, että keskitetään kirjaston kaltainen palvelu kaupungin keskustaan?

Keskustakirjasto 2017 -sivuilla kerrotaan luvassa olevan tila:

kiehtovan lukemisen, katsomisen ja kuuntelemisen löytämiseen
tehokkaaseen opiskeluun ja työskentelyyn
rentoon oleiluun ja viihtymiseen
tuttujen ja tuntemattomien tapaamiseen
rattoisaan harrastamiseen
omien kykyjen esiintuomiseen
tietoteknisten taitojen oppimiseen

Sitten se otsikossa luvattu kysymys: Mikä noista on sellainen toiminto, joka tarvitsee keskustakirjaston?

Minulle kirjasto on lähipalvelu. Tai oli, sillä lähikirjastoa ei enää ole. Ottaisin paljon mieluummin takaisin Punavuoren pikkukirjaston kuin keskustamonumentin. Ja turha väittää, ettei lähikirjastoja voisi asettaa vastakkain keskustakirjaston kanssa. Totta kai voi, ja pitääkin. Ei rahaa rajattomasti ole. Keskustakirjasto syö lähi- ja aluekirjastojen resursseja siinä missä suuret marketit lähikauppoja. Kun keskitetään iso palvelukeskus yhteen paikkaan, menetetään monta pienempää ympäristöstä.

Jotkut ilmeisesti haluaisivat keskustakirjaston, jotta pääsisivät sinne saunomaan (HSOK 13.10.11). Yleinen sauna on toki tervetullut keskustaan, jos vain löytyy yrittäjä, joka sitä suostuu omalla riskillään pyörittämään. En kuitenkaan näe, mitä erityisiä synergioita sillä olisi juuri kirjaston kanssa. Tai jos välttämättä halutaan sauna kirjastoon, niin varataan vaikkapa Jätkäsaaren tulevan kirjaston yhteyteen tilat saunayrittäjälle. Vai tuleeko Jätkäsaareen kirjasto? Onko oletus sittenkin, että jätkäsaarelaiset polkevat Baanaa pitkin uuteen keskustakirjastoon, jos haluavat lainata kirjan tai saunoa?

Keskustakirjastoa on puolusteltu myös joidenkin erikoiskokoelmien tarpeilla. On esimerkiksi esitetty, että sinne tulisi monikulttuurikirjasto. Ei erikoiskokoelmiakaan silti tarvitse keskittää keskustaan. Eri aluekirjastot voisivat erikoistua erilaisiin teemoihin. Jos monikulttuurikokoelma halutaan, niin sen voisi sijoittaa vaikka jonnekin Itä-Helsinkiin, missä muutenkin on erikoistuttu monikulttuurisuuteen.

Ehkä jotkut haluavat ison kirjaston keskustaan vain siksi, että se olisi kuulia. Keskustakirjasto 2017 hakee esimerkiksi mallia Tanskasta, jonne on valmistunut Urban Mediaspace Aarhus tuhannen auton automaattisine parkkipaikkoineen. Tuollaistako me Helsingin keskustaan haluamme?

Jos nyt oletetaan, että rahoitus jostakin löytyisi, niin onko paras tapa kehittää Helsingin kirjastoja tosiaankin keskustakirjasto? Entä, jos se raha käytettäisiinkin kaupunginosien kirjastoihin? Voi kai niihinkin kehittää jotakin uutta ja innovatiivista, jos se on itsetarkoitus? Ei kai kaiken kulttuurin tarvitse sijaita Töölönlahden rannalla?

Keskustelu

Yhteensä 6 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Kysymys keskustakirjaston kannattajille”

  1. Joakim 17.10.2011 klo 15:27:

    En ole tarvinnut kirjastopalveluja mihinkään enää 2000-luvulla, kun kaiken saa nykyään netistä. En tunne kirjastojen käyttötilastoja, mutta mielestäni kirjastotoimintoja voisi alkaa supistaa, kun vaihtoehtojakin on. Siinä mielessä sivukirjastot voisi lakkauttaa ja keskittää palvelut yhteen, jos joku välttämättä kirjastoa vielä tarvitsee. Samalla rahaa säästyisi johonkin tärkempään.

  2. Niko Lipsanen 23.10.2011 klo 15:50:

    Keskustakirjaston kannattajat eivät näytä tänne tietään löytäneen.

  3. Hannu Oskala 28.11.2011 klo 1:17:

    @Joakim: kirjastojen käyttäjäluvut nousivat Helsingissä 90-luvun laman aikana ja ovat pysyneet korkeina. Tänä vuonnakin lainaukset ovat muistaakseni kasvaneet pari prosenttia. Et sillai. Tarkemmat tilastot kaupunginkirjaston sivuilta tai kulttuuri- ja kirjastolautakunnan esityslistoilta.

  4. Niko Lipsanen 28.11.2011 klo 1:44:

    Mutta sinäkään, Hannu, et siis osaa kertoa mihin sitä keskustakirjastoa tarvitaan?

  5. Hannu Oskala 29.11.2011 klo 10:47:

    Muutamia:
    – Helsingillä ei ole ”keskustakirjastoa”, lippulaivaa pääkaupunkiseudun ja jopa koko maan kirjastolaitokselle.
    – Moderni arkkitehtuuri mahdollistaa erilaisia sisältöjä kuin vanhat rakennukset.
    – Umpikeskustassa ei ole yhtään liikaa ”epäkaupallista” tilaa
    – 10-kirjastoon palautetaan eniten kirjoja kaikista kirjastoista, samalla seudulla (100m) sijaitsevan kirjaston voisi kuvitella nousevan suosituimmaksi lainauskirjastoksi.
    – Keskustaan pitää voida kehittää muutakin kuin liiketiloja; kauppakeskus ei vielä takaa kaupunkia.

    Kävin viime vuonna tutustumassa Amsterdamin kohtuu tuoreeseen keskustakirjastoon ja pakko sanoa että se vakuutti minut uuden suunnittelun mahdollisuuksista:

    http://hannuoskala.fi/2010/10/04/amsterdamin-kirjasto/
    http://www.flickr.com/photos/hannuoskala/5023641775/in/set-72157625033070930

    Kirjastolaitos on joka tapauksessa valtaisan muutoksen edessä: digitaalisten sisältöjen aikakaudella koko konseptia pitää miettiä uudelleen. Ja tämä Helsingin kaupunginkirjastossa tunnustetaan. Uusi toiminnallisuus ja uusi ajattelu vaatii myös uusia tiloja.

    ”Kirjasto” nimenä antaakin ehkä hiukan virheellisen kuvan siitä mitä ollaan tekemässä. Nyt ollaan miettimässä sitä, miten koko kirjaston viime vuosisadalla edustama pääsy sivistyksen pariin toteutetaan tulevalla vuosisadalla.

    Keskustakirjaston rooli on myös eri kuin lähikirjaston. Ilman lippulaivaa koko kirjastolaitos näivettyy. Sivistystä ei ylläpidetä tulevaisuudessa pelkällä BitTorrentilla tai näivettyneillä kirjavarastoilla, vaikka niitä olisi joka niemenmutkassa. Lähikirjastot ja keskustakirjasto eivät syö toisiaan.

  6. Niko Lipsanen 30.11.2011 klo 18:12:

    Kiitokset Hannu Oskalalle vastauksesta. Jatkoin aiheesta uudella merkinnällä.

Kirjoita kommentti

 

TWITTER @nlipsane

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO