Jossakin mielipidetiedustelussa ennustettiin vihreiden nousevan kokoomuksen ohi Helsingin suurimmaksi puolueeksi kevään kuntavaaleissa. Tämä on toki vielä kaikkea muuta kuin varmaa: kuntakohtaiset ennusteet ovat epätarkkoja, ero puolueiden välillä on pieni, ja kokoomuslaiset ovat perinteisesti olleet varmempia äänestäjiä. Mutta entä jos niin kuitenkin käy?
Suurimman puolueen paikan menetys pääkaupungissa olisi tietysti iso arvovaltatappio kokoomukselle. Pormestariksi nousisi joku vihreiden valtuutetuista. Toisaalta kokoomus toiseksi suurimpana pääsisi ensimmäisenä valitsemaan apulaispormestareista haluamansa. Valinta kohdistuisi todennäköisesti näistä vallakkaimpaan, eli tulevaa teknistä toimialaa (sisältäen kaupunkisuunnitteluun) johtavaan apulaispormestariin.
Ei se huono lopputulema olisi sekään. Kokoomus johtaa nytkin Helsingin kaupunkisuunnittelulautakuntaa, ja kokoomusjohtoisesti on saatu läpi paljon hyvää, kuten uusi yleiskaava kaupunkibulevardeineen. Kokoomuksen johdolla kaupunkia voitaisiin jatkossakin kehittää entistä urbaanimmaksi ja elävämmäksi, vaikka ykköspaikka menetettäisiinkin.
Toki kokoomuksessa on oma autoklikkinsä, jolle ei ole vielä valjennut yksityisautoilun tehottomuus ja kalleus liikenneratkaisuna kaupunkimaisessa ympäristössä. Joitakin populistisia ulostuloja lukuunottamatta kokoomuksessakin tunnutaan kuitenkin nykyään ymmärrettävän se, että Helsinki pystyy houkuttelemaan hyviä veronmaksajia vain tarjoamalla sellaista ympäristöä, missä hyvät veronmaksajat haluavat asua ja työskennellä. Kuten asuntojen neliöhinnoista voimme päätellä, sellaista on erityisesti urbaani kaupunkiympäristö hyvine palveluineen ja tiheine joukkoliikenneyhteyksineen (erityisesti raitiovaunuilla).
Urbaanikaupungissa Helsingillä on myös suhteellinen etu puolellaan: autolähiöitä riittää tarjottavaksi naapureillammekin.
Toisaalta kaupunkisuunnittelu on kuitenkin se, missä vihreillä on ehkä eniten annettavaa kaupungin hyväksi. Urbaani joukkoliikenteeseen tukeutuva tiivis kaupunkirakenne bulevardeineen on myös vihreissä valtavirran suosiossa, ja heillä on tarjota myös näkemystä sen toteuttamiseen. Siksi en olisi lainkaan pahoillani, jos tuleva tekninen toimiala olisi vihreässä johdossa. Käytännössä se kuitenkin edellyttää sitä, että vihreät jäisivät vaaleissa hopeasijalle.
Myös vihreillä on omat klikkinsä. Siellä on niitä, jotka vastustavat autoilua yhtä periaatteellisesti kuin jotkut kokoomuslaiset kannattavat. Urbaanin kaupunkikehityksen kannalta suurempi uhka on kuitenkin puolueen puisto-osasto, joka suojelee lähimetsänsä pusikoita raitiovaunukiskoilta samalla kiihkolla kuin autokokoomuslainen kotikatunsa kadunvarsipysäköintiä. Päälinja vihreissäkin on silti kaupunkimyönteinen.
Paradoksaalista onkin, kuinka molempien puolueiden populistiklikit tavallaan pelaavat samaan pussiin. Kun pusikkovihreä saa lähimetsänsä suojeltua, eivät ne asukkaat, jotka siihen olisivat muuttaneet, mihinkään katoa. He asettuvat jonnekin kehäteiden taakse heikompien joukkoliikenneyhteyksien varteen ja tulevat sieltä kaupunkiin autoillaan. Lopulta kumpikaan klikki ei saa, mitä haluaa: vihreä menettää rakkaan pusikkonsa hajautuvan kaupunkirakenteen vaatiman autokaistan alle ja kokoomuslainen pääsee sujuvan autoilemisen sijaan seisomaan ruuhkassa.
Huonoin vaihtoehto vaalien jälkeen olisi kuitenkin se, jos vihreät nousevat pormestaripuolueeksi, mutta kokoomus valitseekin toimialoista jonkin muun, kuten soten. Silloin kaupunkisuunnittelu voisi pudota demareille, joiden linjasta ei oikeastaan voi sanoa mitään. Lähiöhimmelillä on kuitenkin vankka kannatuksensa heidän keskuudessa, ja autoklikki löytyy sieltäkin – ehkä jonkinlainen pusikkoklikkikin. Tätä tuskin pääsee tapahtumaan, jos kokoomus ottaa suurimpana pormestarin paikan ja vihreät pääsevät valitsemaan toimialoista ensimmäisenä.
Omasta, toki hyvin puolueellisesta, näkökulmastani paras tulos olisikin, että kokoomus olisi pormestaripuolue ja vihreät johtaisivat teknistä toimea kaupunkisuunnitteluineen. Tulen siis työskentelemään näissäkin vaaleissa kokoomuksen menestyksen puolesta.
Kilpailu kaupungin ykkössijasta tulee varmasti sähköistämään vaalien tunnelman ja tekemään näistä jännittävimmät kuntavaalit Helsingissä aikoihin. Toivotan onnea ja tarmoa myös vihreille ystävilleni: tapaamme kevään aikana kaduilla ja toreilla monta kertaa.
